<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=2394912390624130&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Kierrätystavoitteet mylläävät jätealan toimintaa

31.5.2022

EU-tason kierrätystavoitteet ja vuosi sitten voimaan tullut jätelainsäädännön uudistus muuttavat Suomen kiertotalous- ja jätealaa. Tie tavoitteeseen on pitkä ja vaatii kokonaisvaltaisia muutoksia niin jätealan toimijoiden kuin tuottajien toiminnassa.

Kierrätystavoitteen edistäminen ja seuranta tuovat monenlaisia muutoksia alan toimijoiden arkipäivään. Tässä blogissa keskitymme kierrätystavoitteisiin ja Suomen uudistettuun jätelainsäädäntöön raportoinnin linssien läpi.

Lue blogista:


Tiedon rooli jätealan toiminnassa kasvaa entisestään

Kierrätystavoitteen etenemisen myötä kaatopaikkasijoitukseen tai polttoon päätyvän jätteen määrä pienenee jatkuvasti, ja jätehuollon toiminnan keskipisteenä on jätevirtojen hallinta. Se alkaa jätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta ulottuen kierrätykseen ja hyödyntämiseen.

Jätelain uudistus asettaa erilliskeräysvelvoitteen ja tiukentaa kierrätysasteen laskentaa

EU:n vuoden 2018 kierrätystavoitteet ja direktiivit jalkautuivat Suomen jätelainsäädäntöön viime vuonna, ja uuden jätelain vaatimat muutokset astuvat voimaan asteittain.

Jätelaki velvoittaa jätealan toimijat erilliskeräämään ja kierrättämään jätteitä nykyistä tehokkaammin. Lisäksi toiminnanharjoittajille tulee uusia kirjanpito-, raportointi- ja ilmoitusvelvollisuuksia (Finlex, 19.7.2021).

Tavoitteena on saavuttaa 55 % kierrätysaste yhdyskuntajätteelle vuoteen 2025 mennessä ja nostaa se edelleen 65 %:iin 2035 mennessä. Matkaa on, sillä vuonna 2020 Suomessa yhdyskuntajätteiden kierrätysaste oli 43 %, ja alueellinen vaihtelu on varsin suurta. Haastetta kasvattaa se, että samanaikaisesti myös kierrätysasteen laskentasäännöt tiukentuvat.

EU-direktiivejä seuraavan lainsäädännön ja sitä edelleen täydentävien asetusten lisäksi toimialaan vaikuttavat myös kansalliset toimet kiertotalouden edistämiseksi, mistä tuoreena esimerkkinä ovat muutokset jäteverolaissa.

Yksittäiselle toimijalle voi olla haastavaa pysyä ajan tasalla muutosten keskellä, ja ymmärtää, miten muutokset vaikuttavat arjen toimintaan ja mitä heiltä käytännössä edellytetään. Suurilta osin käytänteet ovat vielä muodostumassa, ja yhteistyötä tehdään yli organisaatiorajojen.  Esimerkiksi julkista jätehuoltoa ja kuntien jätelaitoksia edustava  Suomen kiertovoima KIVO tarjoaa tietoa ja materiaaleja jätehuollon toimijoille.  Suomen Tuottajayhteisöjen Neuvottelukunta puolestaan palvelee Suomessa toimivia tuottajayhteisöjä.

Erilliskeräysvelvoite lajittelun ja kierrätyksen tehostamiseksi

Yksi merkittävimmistä uudistuksista lainsäädännössä on erilliskeräysvelvoite, jolla tähdätään  kierrätysasteen nostoon. Erilliskerättyä jätettä ei saa viedä kaatopaikalle eikä poltettavaksi.

Jatkossa kaikki yli 5 huoneiston asuinkiinteistöt taajama-alueilla lajittelevat erikseen seka- ja biojätteen sekä pakkausjätteet (kartonki, muovi, lasi ja metalli). Velvoite astuu voimaan asteittain. Esimerkiksi biojätteen osalta muutos tapahtuu jo tämän vuoden heinäkuussa ja vuonna 2024 biojäte kerätään erikseen kaikista asuinkiinteistöistä yli 10 000 asukkaan taajamissa.

Viranomaisraportointi 90 x 90px Erilliskeräyksen myötä kuljetusmäärät kasvavat. Tarvitaan ajantasaista, täsmällistä tietoa tyhjennystapahtumien määrästä, ajokilometreistä, aikatauluista,  toteutumisesta sekä asiakaspalautteesta. Yhdistämällä tietoa esimerkiksi toiminnanohjaus- ja ajonhallintajärjestelmistä, kiertotalouden toimijat saavat kokonaisvaltaisen kuvan logistiikkaketjun toiminnasta.

Samalla biojätteiden ja pakkausjätteiden kuljetukset siirtyvät kunnan järjestämäksi. Kunnalliset toimijat kilpailuttavat jatkossa jätteiden kuljetukset asuinkiinteistöiltä käsittelyyn, ja huolehtivat niihin liittyvästä asiakaspalvelusta ja laskutuksesta. Aiemmin kunnilla on ollut mahdollisuus siirtää kuljetus asuinkiinteistön velvollisuudeksi, ja käytännöt vaihtelevat kunnittain.

Asiakaspalvelun tehostaminen 90 x 90pxKuljetuksiin liittyvä laskutus ja asiakaspalvelu muuttaa jätealan yritysten asiakaspalvelun arkea. Mahdollisuus esimerkiksi tulevien puheluiden ja yhteydenottojen syiden seurantaan auttaa resurssoinnin suunnittelussa sekä toiminnan kehittämisessä.


Pakkausjätteiden erilliskeräys järjestetään kunnan ja tuottajien yhteistoimintana – käytännössä tämä tarkoittaa, että tuottajat maksavat keräyksestä korvauksia kunnalle. Lisäksi tuottajilla on velvollisuus ylläpitää alueellisia vastaanottopaikkoja pakkausjätteelle.

“Erilliskeräysvelvoitteiden tiukentuminen aiheuttaa yhden suurimmista muutoksista yhtiömme historiassa. Koko kiinteistökeräysjätejärjestelmä on täytynyt miettiä uudelleen. Olemme vertailleet useita vaihtoehtoisia toimintamalleja, jotta voimme järjestää kuljetukset mahdollisimman tehokkaasti. Haluamme palvella asiakkaitamme samalla tavalla koko toiminta-alueellamme, asuinkunnasta riippumatta”, sanoo Lakeuden Etapin ympäristö- ja kehityspäällikkö Mirva Hautala.

Kierrätysasteen laskentasäännöt muuttuvat

Myös kierrätysasteen laskentasääntöjen muutos vaikuttaa jätealan raportointiin. Kierrätetyksi yhdyskunta- ja pakkausjätteeksi saa laskea vain tosiasiallisesti kierrätetyn jätteen määrän, nk. ’rejektit’, eli esikäsittelyssä poistetut tai kierrätyksessä syntyneet jätteet eivät tule mukaan kierrätysasteen laskentaan. 

Sen sijaan kierrätysasteeseen voidaan laskea ns. kotikompostoinnin, jätteenpolton pohjatuhkasta ja -kuonasta kierrätetyt metallit, sekä toisessa maassa asianmukaisesti kierrätetyn jätteen.

Sovellukset biokaasulaitoksille 90 x 90pxJo nyt jäteyhtiöt seuraavat ja raportoivat saapuvaa ja lähtevää jätettä jätelajeittain sekä tonneissa että euroissa. Tiukentuneiden kierrätysasteen laskentasääntöjen myötä on seurattava myös rejektien, eli kierrätykseen kelpaamattoman jätteen määrää. Esimerkiksi biokaasulaitokselle menevistä jätemääristä on vähennettävä esikäsittelyssä poistettavan muovin osuus. Raportointiin ja laskentaan tarvitaan uusi ulottuvuus.


Kirjanpito- ja raportointivelvollisuudet tiukentuvat

Uudet kirjanpito- ja raportointivelvollisuudet auttavat jäljittämään jätevirtoja, parantamaan tilastotiedon laatua ja seuraamaan kierrätys- ja hyödyntämistavoitteiden etenemistä. Tarkennettua tietoa tarvitaan, jotta jätedirektiivin ja kaatopaikkadirektiivin edellyttämä EU-raportointi voidaan toteuttaa. 

Jätehuoltoyhtiöt ovat jo ennestään raportoineet vuosittaisessa YLVA-raportoinnissa jätemäärät, jätenimikkeet ja -tyypit sekä jätteen alkuperän; lisäksi on pidettävä kirjaa jätteen hyödyntämisessä syntyvistä tuotteista ja materiaaleista sekä käyttötarkoituksista. Uudistusten myötä kirjanpidossa käytettävät loppukäsittely- ja hyödyntämiskoodit eli D- ja R-koodit ovat muuttumassa.

Talouden seuranta 90 x 90pxJäteyhtiön vuosittain valvontaviranomaisille toimittama YLVA-raportointi muuttuu ja täydentyy uusilla tiedoilla. Raportointiin käytettävä aika ja työmäärä vähenee huomattavasti, kun kaikki tarvittava tieto on tuotu oikein jäsenneltynä BI-järjestelmään.

 

Tunnemme kiertotalouden ja jätealan erityispiirteet – ota yhteyttä

Pengonilla on pitkä kokemus kiertotalouden ja jätealan toimijoiden raportoinnin ja tiedolla johtamisen erityistarpeista. Suhtaudumme intohimolla yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta merkityksellisen toimialan kehittämiseen. Varaa keskusteluaika asiantuntijoidemme kanssa, ja selvitetään yhdessä, kuinka voisimme auttaa raportoinnin tarkentamisessa ja kehittämisessä nopeasti muuttuvalla ja kompleksisella toimialalla.

Kati Pesola
KIRJOITTAJA:
Kati Pesola
Pengonin kasvujohtajana Kati keskittyy asiakaskokemuksen kehittämiseen ja liiketoiminnan kannattavan kasvun mahdollistamiseen. Tavoitteena on tuoda uutta asiakasnäkemystä tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, tunnistaa ja ennakoida asiakastarpeita. Tämän lisäksi Kati toimii myös asiakasvastaavana.

Tilaa uusimmat artikkelit sähköpostiisi

Suosituimmat blogikirjoitukset

Jäikö sinulla jotain kysyttävää?

Ota meihin yhteyttä

Jos haluat keskustella tietojohtamisen palveluista tai kaipaat tukea BI-ratkaisun käytössä, jätä meille viesti.
Palaamme sinulle viimeistään seuraavana arkipäivänä.

045 230 1660
info@pengon.fi