<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=2394912390624130&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Pelottaako tietojohtamisen kehitysprojekti? Tässä työkaluja tietojohtamisen kehittämiseen ja nopeisiin tuloksiin

Julkaissut Pengon Oy 26.03.2019

Pelottaako tietojohtamisen kehitysprojekti? Tässä työkaluja tietojohtamisen kehittämiseen

Ohjelmisto- ja kehitysprojekteilla on yrityksissä yleisesti epäonnistumaan tuomittujen resurssisyöppöjen maine. Tähän tarpeeseen, eli kehitysprojektien onnistuneen läpiviennin tueksi, on kehitetty erilaisia viitekehyksiä ja malleja. Näitä malleja hyödyntämällä tuot yritykselle nopeita tuloksia tehokkaalla ja fokusoituneella tekemisellä. Esittelemme tässä artikkelissa kaksi mallia, jotka auttavat yrityksen tietojohtamisen kehitysprojektin onnistuneessa läpiviennissä.

Kypsyysmalliajattelun juuret ovat ohjelmistotuotannossa

Ensimmäinen kypsyysmalliviitekehys oli CMM eli Capability Maturity Model, joka tehtiin vuonna 1988 ohjelmistotuotantoon. Nyt 30 vuotta myöhemmin tätä kypsyysmalliajattelua sovelletaan lähes kaikille toiminnan aloille johtamisesta riskienhallintaan – myös tietojohtamiseen.

Gartner toi markkinoille ensimmäisen erityisesti tietojohtamiseen tarkoitetun kypsyysmallin, joka tarjoaa viitekehyksen tietojohtamisen kehittämiselle. Siinä kuvataan liiketoimintatiedon viisi eri tasoa ja tasojen tyypilliset haasteet, sekä tarvittavat toimenpiteet seuraavalle tasolle pääsemiseksi. Voit lukea lisää mallista täältä.

Ketterä kehittäminen liittyy tiiviisti kypsyysmalliajatteluun

Eräs kypsyysmalliajatteluun tiiviisti liittyvä kokonaisuus on ketterä kehittäminen (agile development). Myös sen juuret ovat ohjelmistokehityksessä, jossa sen avulla ohjelmistojen toteutuksessa edettiin nopeasti kokeilemalla (fail fast & learn fast). Kyseinen malli on levinnyt ohjelmistokehityksestä myös muille liiketoiminnan alueille ja olet ehkä kuullut puhuttavan esimerkiksi ketterästä johtamisesta.

Ketterän kehityksen kolme periaatetta liittyvät vahvasti myös tietojohtamisen kypsyysmallien ja -kartoitusten käyttöön. Ne ovat:

  1. Tekeminen/toiminta merkitsee enemmän kuin sanat

  2. Parantunut ajattelun laatu johtaa parempiin tuloksiin

  3. Organisaatiot kehittyvät tehokkaan palautteen kautta

Tietojohtamisen kypsyysmalli kertoo, missä tilassa yritys on nyt ja mitä toimenpiteitä sen kannattaa tehdä, jotta tavoitetaso saavutetaan. Se tarjoaa tukea ajatustyölle ja pohjan kehittävälle keskustelulle. Näin voidaan saavuttaa parempia tuloksia. Kartoitukset perustuvat itsearviointiin: organisaatio arvioi itse omaa nykytilaansa ja suoritettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta eli saa toistuvaa palautetta onnistumisesta.

Siirtyminen Demingin laatuympyrästä (PDCA) Ketterän kehittämisen ympyrään (CAPDC)

Demingin laatuympyrää (PDCA) on käytetty työkaluna jatkuvassa parantamisessa ja prosessien kehittämisessä. Siinä laaditaan ensin suunnitelma (Plan), jonka pohjalta suoritetaan toimenpiteet (Do). Tämän jälkeen tarkistetaan (Check) ja suoritetaan tarvittavat korjaukset (Act).

Kun kehittämisessä edetään Demingin laatuympyrän mukaan, nousee haasteeksi se, että suunnitteluvaiheessa ei ole vielä tiedossa, mihin osa-alueisiin pitäisi keskittyä. Tämän seurauksena suunnitelma tehdäänkin usein liian kaiken kattavaksi, jolloin selkeää suuntaa ja kykyä suunnitelman toteuttamiselle ei ole. Tämä ongelma voidaan taklata siirtymällä Ketterän kehittämisen ympyrään. 

Ketterän kehittämisen ympyrä (CAPDC)

Ketterän kehittämisen ympyrässä aloitetaan kartoituksen toteuttamisesta eli luodaan tilannekuva (Check). Sen jälkeen arvioidaan asiat, joihin tarvitaan nopeasti korjausta (Act). Tämän perusteella tehdään suunnitelma (Plan) ja toteutetaan se (Do). Lopuksi arvioidaan toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuus (Check) ja sykli alkaa alusta. Ketterän kehittämisen ympyrän avulla suunnitelma ja toimenpiteet koskevat aina tarkkaan määritettyjä osa-alueita ja kehitystyön fokus säilyy.

Haluatko päästä alkuun tietojohtamisen kehittämisessä?

Pengon toteuttaa tietojohtamisen kartoituksia, joissa saadaan nopea tilannekuva ja vertailu oman yrityksen tilasta suhteessa eri kypsyystasoihin. Tämän analyysin avulla on helppo määrittää sijainti sekä suunta, johon kannattaa edetä, jotta vaikuttavuus liiketoimintaan on optimaalinen.

Katso tallenne webinaarista: Tietojohtamisen kypsyystason kartoitusJos yrityksenne kaipaa apua tietojohtamisen strategian sekä tiekartan rakentamisessa ja toteuttamisessa, suosittelemme katsomaan tallenteen webinaaristamme Tietojohtamisen kypsyystason kartoitus. Siinä kerromme tarkemmin, miten yrityksenne voi toteuttaa tietojohtamisen nykytilan kartoituksen ja päästä näin tehokkaasti alkuun kehityksen polulla.

Aiheet: Tietojohtaminen ja BI, Liiketoiminnan suunnittelu